maanantai 25. huhtikuuta 2011

Viestiä treenaamassa

Piti jo eilen päivällä mennä treenaamaan mutta Tuisku sai aamulla pikkuisen epi kohtauksen, niin jätettiin väliin ja mentiin sitten ihan vaan kävelylle ja uimaan...

Tänään sitten taas viestiä lyhyellä matkalla polun pohjalla. Vein koiran B pisteelle ja lähetin. Matka oli taas sellainen ettei A pisteelle näkynyt. Sitten palasin takaisin Alen ja Tuiskun luokse A pisteelle innostaakseni Tuiskua mukaani. Juoksin Kumpareen päälle pois näköetäisyydeltä ja palasin B:lle,

Pidensin matkaa: lähdin kävelemään (ei polkua alla) metsään pidemmälle (50m) jotta joutuisi käyttämään nenäänsä. Hyvin löyty vaikka selvästi vähän hätääntyikin huomatessaan etten ollutkaan enään samalla paikalla ja sahasi vähän siksakkia paikalla, muttei onneksi lähtenyt takaisin!! Tehtiin yhteensä 5 lähetystä ja juoksi kovaa. Palasin sitten vikalla pätkällä lähemmäs A-pistettä jottei rupeisi epäröimään ja loppuun vielä pari lyhyeltä matkalta lähetystä, ettei tarttenut lopettaa epävarmaan kohtaan. Oli tyttö aika poikki treenin jälkeen. Täytyy pitää seuraavalla kerralla pieniä lepotaukoja. Tuli juostua yhteensä n 450m eli B>A>hetsaus>C>A>C>A

Tuisku nauttii treenaamisesta paljon, ja sille on tärkeää että vaikkei enää tavoitteellisesti treenatakkaan mitään, niin saa kuitenkin tehdä mieluisia juttuja yhdessä mun kanssa :) Mielen virkistystä!

Niin ja Tuiskulla on tapana kävellessään remmissä laahata takakoipiaan maata vasten. Eli aina kun kävellään asvaltilla, kynnet kuluu. Okei, ei ainakaan tartte huolehtia takajalkojen kynsien leikkuusta...mutta tänään lenkillä katselin että ne on kyllä aika lyhyet jo. Sitten loppulenkistä alkoikin tippua verta toisesta takajalasta. Yksi kynsi oli tylstynyt hermoon saakka :/ Tehtiin tänäänkin 2h 15min + 2,5h lenkit, paljon asvaltilla kävelyä vapaanaolon lisäksi.. Pitäisi kai kehitellä sille jotkut töppöset takakinttuihin :)

Tänään lenkillä pidin sitä metsässä vapaana. Vieressä oli Porvoon joki, Tuiskulla pallo suussa ja itse kävelin polkua pitkin omissa ajatuksissani. No, yhtäkkiä koiraa ei näy missään. Jään odottamaan ja sieltä penkasta se tulee. Pallo hukassa, ja huvittavasti toinen kylki ihan mudassa ja toinen täysin puhdas :D Se oli liukastunut rannassa kyljelleen. Sen olisin halunnut nähdä. No, mentiin siitä sitten palloa etsimään ja otin Tuiskun kyljistä kuvia.
Eräs ohikulkija kehui Tuiskua hyvin käyttäytyväksi, taas. On se kiva kuulla kehuja omasta koirasta joka oikeasti osaa käyttäytyä ja joka on kuin ihmisen mieli :) Ja tänään toisella lenkillä minulta kysyttiin (ehkä miljoonannen kerran) onko Tuisku pentu :D

Tässä kuvat Tuiskun pulahduksen jälkeen:




Onnellinen koira:


Tuisku tykkää kiipeillä A:lla ja jäädä keikkumaan ja tähyilemään ylös :)

1 kommentti:

Minna kirjoitti...

Näen niin sieluni silmin Tuiskun touhottamassa ja yht äkkiä jalat lähtee alta. :D

Koira yhdessä äidin kanssa - tommosen minäki haluan!