lauantai 29. syyskuuta 2012

Semmosta ja sensemmosta

On se vaan niin kiva kun päästiin tosta ekan kokeen jännityksestä. Eikä sielä ees jännittänyt! Koira tuntui koko päivän niin hyvältä että luotin siihen että me osataan. Pieniä mokia lukuunottamatta hyvä suoritus pentukoiralta. Ja se miksi olen oikeasti tosi onnellinen: SE OLI TÄYSIN HILJAA KOKO PÄIVÄN! Suorituksessa ja kehän laidalla :)

Me ollaan nyt treenailtu kapulattomia ja esteettömiä juttuja kun en ole saanut autoa käyttöön kokeen jälkeen. Tein keskiviikkona ekaa kertaan niin, että jätin narupallon kentälle ja lähdin siitä seurauttamaan suoraa poispäin ja näin pystyin tekemään seisomista :o Sehän osasi! Sitten seurautin pallon ympärillä ja vapautin. Tätä päivää olen odottanut! Ei siitä ole montaakaan viikoa kun se vielä huusi kun syötävä jos pallo jäi ja käskettiin seuraamaan. Ollaan sisällä ruokakupilla tehty sellaisia sivulletulo treenejä että kuppi on maassa ja mä olen kylki kuppiin päin ja siitä käsken sivulle. Jokunen aika sitten se huusi ihan homona eikä millään kyennyt tulemaan sivulle. Jatkoin sinnikkäästi ja kun oli hiljainen sivulletulo, vapautin kupille. Nykyään se tekee nopean sivulletulon täysin hiljaa ja katsomattakaan kuppiin päin. Nää treenit on ilmeisesti auttaneet tässä että saan sen pallonkin jo laittaa kentällä maahan. Takapalkkaa en ole kyllä ajatellut käyttää pepen kanssa, korkeintaan ehkä just jäävässä seisomisessa ja ehkä kakeissa. :)

Eilen sitten sain autoo käyttööni valosan aikaan jä lähdettiin kentälle. Tarkotus oli treenata estettä avomaisesti ja (isku)noutoa sekä pmakuu piilossa häirittynä. Poikaystävä oli apurina.
Alotettiin noudolla. Pepellä on ihanan nopea nouto ja se ampaisee täysillä myös takaisin ja uskaltaa sylkäistä kapulan kun palkkausääni kuuluu ja pallo näkyy! Eilen se vaan sitten ennakoi tätä ja teki niin että kun oli kääntymässä takaisin, se sylkäisi kapulan ja kun tajusi ettei palkka tullutkaan niin haki sen uudestaan.. Höpsö haukku.
Oon tehnyt nytten sisällä pitoa ja eteenistumisia paljon. Eteenistuminen on 99% aina vino ja eilen se tuli suoraa sivullekkin kerran kun tein noudon loppuosaa.
Tätä noutojuttua pitää miettiä vielä! Positiivista tässä on se että se ei ole enää varastanut kapulalle kertaakaan sen jälkeen kun josksu pari kk sitten nyppäsin liinasta oikein kunnolla kun se karkasi. Mutta eipä toi nyppäys sen noutointoon vaikuttanut :) Eilen kun koitin palkata sen heiton jälkeen pysymisestä herkkunamilla, se otti sen suuhun ja sylkäisi pois!
Muistan mun ja Tuiskun ekan avo kokeen missä noudossa se varasti just ennenkuin ehdin antaa käskyn. PRKL Se olis ollu niin hieno nouto mutta 0 siitä tuli :P

No sitten tehtiin hyppyä. Otin ensin alustalla kun se hyppää aina vinoon mutta sitten ajattelin että paskanmarjakiisselit ei me minkään alustan kanssa aleta pelleilemään. Liian hankalaa! Tää liike on kuitenkin sitten jatkossa hyppynouto joten ihan sama :) Otin namit käteen ja pari kertaa ohjasin sen esteen yli. Sitten käskin ite hyppäämään ilman ohjausta ja suoraa meni. Seuraavaksi käskin istumaan ja siitä palkka. Siten vein sen istumaan toiselle puolelle ja siitä sivulletulo WAU :) Täytyy vaan toivoa ettei se kokeessa hyppää kovin sivuun, siitä on aika hankala ajatella sivulletuloa esteen yli.

Loppuun pmakuu ja menin itse konttiin piiloon. Tein itse ääniä (tömistelin ja vihelsin jne) ja poikaystävä käveli siinä meidän välillä. Oli jotain 3-4min ja kuulemma rauhallisesti oli maannut. Oli vaihtanut lonkalle mutta oli kuitenkin kokoajan katsellut piilolle eikä ollut nuuskinut maata! Näitä harjoituksia kaipaan lisää meinaan mua pelottaa eniten piilomakuu. Kun en näe koiraa! Oon treenannut paljonpaljon niin että olen piilossa josta näen koiran puuhastelut. Pahin pelko on että se alkaisi kokeessa haistelemaan maata. En voi uskoa että se nousisi  (ellei joku sen kimppuun tulisi) mutta maan haistelu on ollut sen tapa.. Vaikka oonkin siihen aina heti puuttunut muttei tunnu auttavan.
Maanantaina on ilmo tokokokeeseen ja toivotaan että päästään mukaan!

Tässä vielä kännykameralla otettuja kuvia


Pepe puolisiskojen kanssa Eloisa Syke ja Sinko
(uskokaa tai älkää tää on paras kuva minkä sain noista napattua ;))


Se tykkää kiipeillä

tiistai 25. syyskuuta 2012

Perde!

Tässä on Perde ja Perden TOKO-palkinnot!
Kuva VeeraJ



Tässä Perde treenaa aksa-alkeita :)

maanantai 24. syyskuuta 2012

Eloisa viikonloppu

Olipas touhukas viikonloppu Tampereella!! Sain perjantaina uuden auton ja lähdettiin siitä melkein suoraa Tampereelle Perdiksen kanssa. Illalla käytiin vielä Veeran ja Hugon kanssa metsälenkillä ja mun piti mennä ajoissa nukkumaan että lauantaina olisin pirteä koiran esittäjä... :D
Lauantaina tosiaan lähdettiin Eloisa-porukalla Turkuun asuntoautolla. Mukana 6 koiraa ja minä, Veera, Erja ja Noora. Menomatka kesti vissiin 5 tuntia. Oon siitä ihan varma! Pepe oli mun ja  Veeran sylissä/välissä koko matkan ja uik uik uik. Takastulomatkan ajoin ihan mielelläni ;-)
Perde käyttäytyi ihan hyvin näyttelypaikalla. Se esiintyi myös hyvin, paremmin kuin Salon näyttelyssä. JA ME SAATIIN EH!!!!! Ralli-veikka ja Waara sai ERI:t. On meillä kauniit koirat! Tosin tuomari tais aavistaa miksi me siellä näyttelyssä oltiin...

Näyttelyn jälkeen me mentiin Veeran kanssa käväsemään tamskin tallilla. Tarkoitus oli tehdä namitellen kenraalit seuraavan päivän tokoa varten. "Hyppyä ainakin, eihän sitä oo treenattu ainaka kuukauteen". Ja Veeran liikkuroidessa tehtiin seuraamista ja välillä leikittiin ja hassuteltiin.  Jäi hyvä mieli :)
Sit me otettiin vielä rauhoittavat lonkerot ennen nukkumaanmenoa. Pepe ei saanut :/

Sunnuntai alkoi vatsanväänteillä. Vettä tulee kun esterin perseestä. Mentiin tunnun lenkille jossa annoin sen vaan juosta vapaana metsässä. Mentiin koepaikalle hyvissä ajoin ja lenkitin sen lyhyesti vielä siinäkin ja heittelin vähän palloa. Tässä vaiheessa koira autoon ja siellä se nukkui pari tuntia kun mä seurailin voittajaa ja avointa. Otin Pepen puol tuntia ennen alokkaan alkua pissalle. Sitten vaan hengailtiin kehän laidalla. Pepe oli kokoajan hiljaa eikä kiinnittänyt huomiota koiriin.

Me oltiin ekassa paikkamakuuporukassa. Kun tuomari otti meidät yksitellen kevään ja moikkasi samalla koiraa, se kysyi että onko Pepe musta sakemanni. On kuulemma niin roteva ja iso :D

Liikkeet oli sekoitettu seuraavasti: luoksepäästävyys, paikallamakuu, seuraaminen taluttimessa, maahanmeno, seuraaminen vapaana, seisominen, hyppy ja luoksetulo.
Tässä pisteet ja selittelyt lyhyesti:

  • Luoksepäästävyys 10 Hieman se nuolaisi :)
  • Paikalla makaaminen 10 V*tun hieno! Vaikka viereinen koira vinkui ja heilutti häntää ja oli nousemaisillaan välillä. Yksi koira nousi ja lähti ohjaajan luo.
  • Seuraaminen kytkettynä 8,5 Seurautin kohti kehän takalaitaa. Oltiin juuri tekemässä täykkäriä kun vastapäätä bajamajasta tulee joku ulos. Pepe katsoo sitä ja joudun tekemään täykkärin oikean katta. Sitten vika perusasento meinasi jäädä kokonaan pois. Mutta teki koko seuruun kuitenkin ilman lisäkäskyjä :)
  • Seuraaminen taluttimetta 10 Hieno!
  • Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9 Hidas. Kenttä oli märkä ja Pepe ei mennyt millään maahan juuri ennen kehään menoa. Sitä suututti märkä kenttä.
  • Luoksetulo 10 Magee!
  • Seisominen seuraamisen yhteydessä 7 Jo alun seuraaminen oli yhtä haahuilua. Ei pysähtynyt ekasta ja annoin parin sekunnin päästä uuden käskyn ja pysähtyi. Saakeli!!
  • Estehyppy 10 Vau hieno!
  • Kokonaisvaikutus 10 Tuomari totesi että hienoa menoa :)
Tuomarina oli Juha Kurtti ja hän antoi meille pisteitä 189 ja kunniapalkinnon. Sijoituimme kymmenen joukossa toisiksi.

Sikahieno suoritus ottaen huomioon että kenttä oli yhtä isoa vesilammikkoa. Yksi chihukin suurinpiirtein ui seuraamisen :D
Mutta kannatti mennä!

Tänään oli paluu Porvooseen mutta ennen sitä mentiin aksaamaan tallille veeran kanssa. Pepe oli super ja me tehtiin aika vaikeitakin juttuja. Mä oon niin syttynyt tähän lajiin. Alkaispa se alkeiskurssi jo pian!

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Keskityn olemaan laiska paska, koska siinä oon ainaki taitava!!

Ollaan me treenattu hei! Ja päästiin agilityn alkeiskurssille joka alkaa joskus loppusyksystä. Oon opetellu pepen kanssa kosketusalustaa jos sitä vaikka käyttäis kontaktien opettamisessa. Sit me ollaan treenattu puunkiertoo ja sen avulla siis kaikkea ohjailukikkoja. Nopee se on ja äänekäs mutta tässä lajissa saa huutaa :) Eipä oikeestaan muuta. Ollaan nyt oltu autottomia yli kk ja nyt me saadaan uusi auto toivottavasti tän viikon aikana. Jos ei saada niin ei päästä tokokokeeseenkaan :P



tiistai 4. syyskuuta 2012

Mun on kai turha kertoo ees, sä tiedät iha hyvi: oot parast maailmas, ilman sua mä oisin ihan yksin

Perden kanssa valmistaudumme kokeeseen ja varsinkin häiriöpaikkamakuita oon tehnyt sen kanssa. Lenkkeilyn lomassa yleensä ollaan nyt tokoiltu ja esim. keskustassa on hyvä ottaa makuita ja kontaktitreenejä. Varsinkin torilla on aina paljon ihmisiä. Vinkumisesta en nyt edes viitsi enää ressata. Eipä sille enää tässä ajassa mitään voi. Jos vinkuu kokeessa niin sitten vinkuu. Pääasia on että se tekee liikkeet ja pysyy mulla hanskassa. Eipä se oo nyt tässä pitkiin aikoihin teineillytkään.

Sain just kaverilta kuulla kuin springerspanieleiden tokomestiksissä viime vuonna oli alokasluokan paikkamakuissa jokaisessa porukassa joku karannut ja pistänyt leikiksi. Oli kuulemma jossain ryhmässä käynyt kunnon tappeluksi ja koko homma otettiin uusiksi. Me ollaan siis nyt menossa springerspanieleiden tokomestiksiin. :D Jännää! Toivottavasti toi ei ole jokavuotista hupia niillä!

Oon aika paljon nyt mietiskellyt sitä että mitä mä haluan oikeesti harrastaa ja mitä mä haluan oikeesti harrastaa Pepen kanssa! Rakastan tokoa ja se on suurin intohimo mulle! Pepen kanssa tokoilu on kivaa kun se oppii supernopeesti ja tekee innolla. Sillä on just sitä ylimäärästä intoa mikä on musta ihanaa. Ei meinaan lopu virta kesken millään :) Ja aina se on hyvällä tuulella  Mä taas olen se iso ongelma jolle pitäis jostain saada kasa huumorintajua. Mun huumorini ei ole tarpeeksi riittävä tommosen äänekkään haukun kanssa. Aina se äänenkäyttö tulee ja pilaa kaiken. Joskus on toki niitä päiviä jolloin Pepe ei ääntele ihan niin paljoa. Silloin mä tuun aina niin hyvälle tuulelle sen kanssa treenatessa :) Haluaisin sen tunteen aina treeneihin mukaan koska silloin mulla ja koiralla on kaikkein kivointa yhdessä. Kai Pepe tajuaa että olen tyytymätön kun se vinkuu vaikka parhaani yritän olla silti iloinen... Skarppaan itseäni aina ennen treeniä etten pilaisi sitten kaikkea muuta mikä menee hyvin, mököttämällä.


Katsotaan nyt vielä mihin tää kaikki johtaa. Alemmat luokat olis tarkotus läpästä tämän vuoden puolella! Ens vuonna yritetään kivuta EVL:ään jos mahdollista. Oon ainakin sen tajunnut etten voi olla Pepen kanssa ihan niin tosissaan. Sitten kaikki menee päin peetä jos aina vaan tavottelen korkeuksia. Mun täytyy ajatella sitä mihin se koira kykenee. Mun täytyy olla realistisempi haaveissani ja tavoitteissani! Kyllä mä yritän edelleen uskoa että siitä vielä joskus TVA saadaan. Mutta että kannattaako silti jokaista päivää käyttää tokon treenaamiseen? Voisko olla paljon mukavampaa treenata vaikka agia tavoitteellisemmin (mikäli toi on luustoltaan kunnossa) koska aksassa ei tarttis välittää äänenkäytöstä? Mutta ottaa niin päähän kuitenkin se että toko tuntuu niin parhaalta lajilta mutta mulla ei ole siihen täysin sopivaa koiraa just nyt. Taino eihän täydellistä ookkaan mutta vinkuminen on syy siihen että treeneissä ei ole enää niin hauskaa. Pepe on vasta 1v eli mitä tahansa voi tapahtua. Mitä on esim viiden vuoden päästä..? Luenko mä silloin näitä tekstejä hymyssä suin? Aika kultaa muistot..

Muuten, luin meidän blogin läpi pari päivää sitten. Aloitin siitä kohdasta kun Pepe tuli meille. Suurin huomio oli se kuinka paljon mä oon ressannut ja valittanut ton äänenkäytöstä! Vaikutelma koko blogista on pelkkää valittamista siitä kuinka kaikki on täyttä paskaa! Kiva!